tiistai 28. maaliskuuta 2017

Metapolitiikka / Dialogipolitiikka






Metapolitiikka;
näkee tulevaisuuden mahdollisuutena, johon on luotettava, sekä pragmaattisesti, että ideologisesti. Metapolitiikassa on kyse politiikan laadullistamisesta sellaiseksi, että päätökset ulottuvat vaalikauden ulkopuolelle, ja niiden vaikutukset arvioidaan lähtökohtaisesti myös pitkällä aikavälillä. Metapolitiikan etu perinteiseen nähden on se, että meta-ajattelu pitää sisällään pragmaattisia rakenteita arvojen sijaan, jolloin päätöksiin voi luottaa myös konkreettisesti. Ei toiveajattelua, kuten ”Sotkamon ihme”, vaan tosiasialliseen tietoon perustuvia oikeita ratkaisuja. Tulevaisuuden haasteet on nähtävä haasteina, jotka on voitettava ja haasteina joihin on sitouduttava. Huomioidaan megatrendit; kuten ilmastonmuutos, tekniikan nopea kehitys ja sitoutuminen kestävien energiamuotojen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Tuetaan luovaa tekemistä ja rikastavaa vuorovaikutuksen kaupunkikulttuuria. Uusien työpaikkojen luomista aloille joilla on tulevaisuutta. Koulutukseen ja lapsiin panostaminen on tutkitusti paras sijoitus tulevaisuuteen. 

Metapolitiikka on lähtökohtaista kokonaiskuvan tai ”suuren kuvan” huomioon ottamista päätöksenteossa. ”Asioiden yläpuolelle” asettumalla saamme selkeämmän kokonaiskuvan tilanteesta informaatiotulvan keskellä. Välillä on katsottava asioita myös ikuisuuden näkökulmasta. Etäyttämällä itsemme eturyhmä -ajattelusta pystymme tekemään kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja parempia päätöksiä. Esimerkkinä päätöksenteosta, jossa on vähän tai ei lainkaan meta-ajattelua tai etäytystä voi pitää hallituksen bioenergia hanketta. Siinä on lähdetty liikkeelle pienestä kuvasta; työllisyysnäkökohdat ja vanhojen teollisuus ja energiamuotojen kehittäminen ja säilyttäminen. Tämä ei ole kestävää politiikkaa. 


Dialogipolitiikka;
dialogilla on mahdollista sovittaa yhteen erilaisten eturyhmien tarpeet ja näkemykset niin, että kaikki hyötyvät. Avoimella keskustelulla pystymme tekemään riittävän monipuolisia havaintoja ja sitä kautta kunnollisia johtopäätöksiä käsillä olevasta tilanteesta. Siksi on tärkeää, että päätöksenteossa on mukana asiantuntijoita ja myös tutkijoita riittävän monipuolisesti. Vanhojen työpaikkojen hävitessä on ihmisiä koulutettava uusiin tehtäviin. Voimme olla tässä tulevaisuuden voittajia. Samalla on huolehdittava myös kansainvälisistä sitoumuksista ja esimerkiksi lajien säilymisestä tuleville sukupolville. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys on otettava huomioon paikallistasolla. Paikallista päätöksentekoa on tuettava.

Globaali lokaali;
kansainvälinen verkostoituminen ja kulttuurin avoimuus, samalla ensisijainen huolehtiminen ihmisistä paikallisella tasolla; lähiruoka, palvelut, omaehtoisuuden ja paikalliskulttuurin kehittäminen.

Syy -ja seuraus suhteet;
emme voi enää tuudittautua ”bisnes as usual” -ajatteluun. Maailma muuttuu ja meidän on otettava muutos vastaan ja vakavasti. 

Riittävä asiantuntijuus;
asioista päätettäessä on otettava huomioon hankeen kokonaisvaikutukset, ja vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Vastuullisuus;
emme ole täällä vain itseämme ja eturyhmäämme varten. Laajempi kuva hyödyttää meitä kaikkia. Tiedostamme, että oma näkemys ei ole välttämättä aina se kaikkein paras. Emme menetä mitään jos omaksumme uusia näkökantoja, päinvastoin. 

Sosiaalinen kestävyys;
huomioimme erilaisia näkökantoja ja intressejä pragmaattisesti.
Esimerkiksi; kaupunki <> maaseutu,
luonnonsuojelu <> energiapolitiikka,
paikalliskulttuuri <> globalisaatio,
maahanmuutto <> maahanmuuttokriittisyys.


Keskustelemalla voimme sovittaa yhteen ja löytää yhteisiä intressejä näennäisesti erilaisten ja jopa vastakkaisten näkemysten ja mielipiteiden välillä.