perjantai 17. helmikuuta 2017

Megatrendit aikamme ilmiöiden takana / Metamodernismi



Perjantaina 17.2.2017 oli Hesarissa ulkomaantoimittaja Heikki Aittokosken oikean suuntainen kirjoitus; "Maailmankirjat ovat sekaisin, eikä Trump ole sen syy vaan seuraus - nämä asiat kannattaa ymmärtää epävarmasta nykyajasta."

Kun huomio siirretään seurauksien sijasta syihin, niin aletaan olla jo lähempänä totuutta. Kokonaisuuksia hahmottamalla voidaan nimittäin nähdä ilmiöiden taakse, syihin ja voimiin jotka vaikuttavat noiden ilmiöiden takana. Kannattaakin aina välillä kiivetä (symbolisesti) ”vuorelle ihailemaan maisemaa.”
On nähtävissä ainakin neljä isoa megatrendiä;
1. ilmastonmuutos
2. globalisaatio
3. automatisaatio
4. tietotekninen vallankumous

Ilmastonmuutos asettaa öljy -ja fossiilisista riippuvaiset yhteiskuntarakenteet muutospaineeseen. Häviäjiä tässä ovat; öljybisnes pitkässä juoksussa -ja perinteisen savupiipputeollisuuden alat. Savupiipputeollisuuden aika alkaa ainakin länsimaissa olla muutenkin ohi. Globalisaatio vahvistaa tätä muutosta, koska työpaikkoja valuu halvan tuotantokustannusten -ja löyhempien säädösten maihin. Robottien ja automatisaation lisääntyessä nämäkin työt tulevat pitkälti katoamaan. On ennustettu, että 30% - 50% töistä tulisi katoamaan tai muuttumaan kokonaan uusiksi aloiksi. Samalla tietotekniikan vallankumous tuo aivan uusia ja mahdollisuuksia käyttää tietoa, sovelluksia -ja käyttöjärjestelmiä omiin työ ja harrastus tarpeisiin. Tietotekniikka myös luo uusia työpaikkoja ja verkostoitumisen kanavia ennennäkemättömällä tavalla.

Vauhti on todella kova, eikä ole mikään ihme, että niin moni kääntyy tätä kehitystä vastaan. Esimerkiksi isäni ikäluokan aikana muutos on ollut valtava. Jos ajattelen itseni hänen asemaansa, niin voisin hyvinkin kuvitella, että minulle nousisi emotionaalinen vastustus kaiken maailman muutoksia vastaan. Psykologit sanovat, että 60v-70v jälkeen ajattelua on hyvin vaikeaa enää muuttaa. Eipä ihme, että myös Donaldin kabinetin jäsenet ovat noin 70v -klubilaisia. Kun riittävän moni kokee muutoksen uhkana, niin syyllisiä aletaan hakea maahanmuuttajista tai muista vähemmistöistä, jotka ovat itsekin saman megatrendin uhreja. Valitettavasti megatrendejä ei voi pysäyttää, niitä voi ainoastaan jarruttaa. Paitsi tuo ilmastonmuutos, joka nyt on vaan pysäytettävä maksoi mitä maksoi. Brexitin ja muiden vastaavien kohdalla raaka viekkaus on, ettei tule onnistumaan. Samaa on yritetty monta kertaa aiemminkin historiassa ja huonolla menestyksellä. Esimerkkinä vaikka Marxin yhteiskunta opit, jotka olivat suora vastaus sen ajan uuden tekniikan luomiin muutospaineisiin yhteiskunnassa. Sama laulu mutta uudet kujeet (tai koneet).

Ei ole sattumaa, että populistit ovat kautta aikojen nähneet tiedon ja ymmärryksen vihollisenaan. Suomessakin on ollut tästä merkkejä; ”kaiken maailman dosentit”, -ja denialisti ministerien esiinmarssi Amerikassa. Kaikkia näitä ilmiöitä yhdistää kaipuu vahvan johtajan aikaan, joka näyttää missä se kaappi seisoo. Kuitenkin samalla megatrendinä on ollut täysin päinvastainen yhteisöllisen esimiehen malli, sekä tiimityö johtajan malli. Ei tarvitse olla kummoinen keittiöpsykologi kun huomaa, että kyse on tunteista. Osalle tuo "hakkaava isä" on kuitenkin se turvallisempi, kun se on niin tuttu, ja siksi "turvallinen". Näin tunteet toimivat. Perus psykkaa. Vääjäämätön megatrendi on kuitenkin kohti ei hierarkkista tiimi mallia, sekä perheissä, että työpaikoilla. Ja hyvä niin.

Mikä sitten on metatrendi? Evoluutioko itse? Kautta aikojen ovat lajit joutuneet sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin, kehittämällä kykyjä joita ei ole ollut aiemmin. Esi-isämme Afrikassa olivat samankaltaisessa tilanteessa  noin 70.000 vuotta sitten. He joutuivat lähtemään ilmastonmuutoksen seurauksena asuinsijoiltaan rannikoille. Meri tarjosi ravintoa, jossa oli paljon proteiinia ja ravinteita, joiden ansiosta aivojen tilavuus alkoi kasvaa. Näin syntyi Homo Sapiens. Tavallaan olemme jälleen samassa tilanteessa. Uudet haasteet vaativat kokonaan uutta ajattelua.

Metamodernismi tarjoaakin vastauksen; katsotaan metsä puilta. Ei hötkyilla vaan katsotaan rauhassa ja yhdessä keskustelemalla, sekä oikean tiedon varassa mikä olisi paras ratkaisu?  Esimerkkinä Ekomodernistinen -liike, joka toimii yhteistyössä energiasektorin kanssa ja välttää vastakkainasetteluja, toisin kuin perinteinen ympäristönsuojelu liike. Metamodernisti uskaltaa kysyä olennaisen; mikä olisi toimivin ratkaisu? Miten saavutamme sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja? Metamodernismi on uuden keskustelun liike, jossa kunniotetaan jokaisen asiantuntemusta ja näkemyksiä aate, -tai puoluekannasta riippumatta. Ja mieluiten ilman ennakko-oletuksia. 
Me pystymme tähän.   





perjantai 10. helmikuuta 2017

Metamodernismi joustavaa realismia



Ilmastonmuutos, automatisoituminen ja informaatioteknologian synnyttämä monitodellisuus ovat kaikki megatrendejä jotka luovat tarpeen kokonaan uudenlaiselle ajattelulle ja kulttuurille. Yksilökeskeinen (postmodernismi) tai aatteellinen (modernismi), eivät tarjoa ratkaisuja näihin uusimpiin globaaleihin haasteisiin. Tarvitaan kolmas ”tie”, joka perustuu pragmaattiseen yksilön vapauteen ja samalla kollektiiviseen pragmaattiseen ajattelutapaan verkostoitumisesta.

Pragmaattinen yksilönvapaus perustuu vapauteen ja vastuuseen, siten, että yksilö myös aina tukee kokonaisvaltaista rakennetta yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Työelämässä tuo saattaa tarkoittaa esimerkiksi lyhennettyä työviikkoa, joustoja -ja kansalaistulo kokeilun jatkamista. Tutkitusti vapaa-aika ja lepo ovat suhteessa oppimiseen ja työn tuottavuuteen. Silloin työprosessien joustavuus ja tiimityö ovat viisasta meta-ajattelua. Lähtökohtien olisi hyvä perustua tutkittuun tietoon, mutta sovellukset voidaan tehdä luovasti ja joustavasti.  

Uusien energiamuotojen käyttöönotto; esimerkiksi aurinkoenergia, tuuli - ja biopolttoaineet. Tutkimuksen kannalta esimerkiksi; fuusiovoima ja keinotekoinen fotosynteesi ovat kiinnostavia tutkimuksen kohteita. Tukea näihin voidaan osoittaa poliittisella ohjauksella. Meta-ajattelussa päätöksiä tehdään viisaasti, jolloin katsotaan myös pitkän aikavälin tilannetta ja näin huomioidaan myös tulevia sukupolvia.

Älykäs tekniikka ja tekoäly ovat metamodernismia. Arkkitehtuurissamme näkyy vieläkin betonimodernismi. Metamodernismi tuo mukaan myös orgaanisempia lähtökohtia. Myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulle tullut seinämaalaus / muraalimaalaus trendi, on ilahduttava esimerkki meta-ajattelusta.

Ajattelussa korostuu pragmaattisuus, tieto, uteliaisuus, ennakkoluulottomuus ja luovuus. Laajasti metamodernismi on siis uutta luovaa pragmaattista ajattelua, jossa vuoropuhelun kautta pyritään löytämään paras mahdollinen näkökulma ja sopivin vaihtoehto kyseiseen tilanteeseen.

Käytännössä asioita voidaan aina käsitellä tilanteen mukaan kyseisinä asioina, vaikka ne siinä kohtaa jopa sotisivat omaa aatteellista / tai poliittista kantaa vastaan. Näkemyksiä voi myös muuttaa, jos se on perusteltua. Esimerkiksi Suomen kaltaisessa pienessä maassa oikeisto - vasemmisto asetelma on toistaiseksi hyvä lähtökohta lähteä kehittämään uutta poliittista liikettä, joka kokoaa ihmisiä oikealta ja vasemmalta. Vastakkainasettelun sijasta voimme pragmaattisesti nähdä molemmissa hyviä ja toimivia elementtejä. 

#metamodernismi #pragmaattisuus