tiistai 9. helmikuuta 2016

Love pommeja natseja ja monikulttuurisuutta


Psykiatri Hannu Lauerman mukaan “Rasismin synnyssä ovat usein vastakkain evoluutio ja matematiikka. Vieraan pelko on juurtunut syvälle ihmismieleen. Jos itsellä on paha olla ja oma itsetunto on heikko, olo voi helpottua, kun on joku, johon kohdistaa oma vihansa”.
Ville Tietäväinen Hs 8.2.2016

Niinpä. Ihmisillä on ollut aikaisempina aikoina hyviä syitä pelätä muukalaisia, jotka ovat saattaneet olla taudin kantajia, kierteleviä bandiitteja tai muita pahat mielessä olevia hämärätyyppejä. Tämä pelkoreaktio on kai täysin automaattinen? Se on alkukantainen ja muusta ajasta kun tästä kumpuava tunnereaktio, jolle on vahva psykologinen perusta meidän yhteisessä esihistoriassa. Se lienee ollut osa eloonjäämis koodistoamme?

Mutta. Me emme enää elä esihistoriassa.

Joo on toisaalta ymmärrettävää, että pelko kohdistuu erityisesti ihmisiin jotka ovat kulttuurisesti kuin varhaisemmalta aikakaudelta kuin me. On myös selvää, että kyse on myös erilaisten maailmankuvien välisestä kamppailusta. Elämme maailmassa jossa yksi voi elää ilman tarvetta uskomuksiin, tai ne ovat hänen itsensä asettamia tavoitteita kasvaa ihmisenä ja sieluna. Toinen ammentaa elämän rakennusaineet paimentolaisheimojen muinaisista maailmankuvista ja uskomusjärjestelmistä. Kolmas uskoo kyynerpäätaktiikkaan. Neljäs muiden auttamiseen jne. Ollaan kuin eri planeetoilla vaikka ollaankin samalla poltsilla.


Mielenkiintoisena heittona voi sanoa, että jänniteet syntyvät vain ja ainoastaan niiden välille jotka kokevat uhkaa omaa maailmankuvaansa kohtaan. Kärjistettynä natsi ja Isis -taistelijat ovat osa ihan samaa ilmiötä ja samaa marginalisoitumista. He taistelevat koska eivät voi tai osaa muuttaa ajatteluaan avarammaksi. He ovat jo hävinneet taistelun ja koettavat siksi aiheuttaa mahdollisimman paljon hämminkiä ennen lopullista tuhoaan. Kyse on maailmankuvan lopusta. Erillisten heimojen aikakausi loppuu. Me ja muut -ajattelu ei enää toimi. Pieni ihmisyys väistyy vääjäämättä suuremman ihmisyyden tieltä - tai tuhoudumme lajina. Muutamat eivät voi hyväksyä tätä tosiasiaa. Mutta mutta.. ennustetaan nyt saman tien, että he katoavat maan päältä, kuten neandertaaliset katosivat aikoinaan nykyihmisen tieltä. 





Pitäiskö sitä sitten olla suvaitsevainen näitä suvaitsemattomia kohtaan ja ajatella sosiaalisesti kestävästi häh? Muistan kun aikoinaan lähdin opiskelemaan yliopistoon Amerikkaan. Meille jaettiin opiskelun alussa yliopiston esite. Ensimmäinen lause jäi mieleen: “yliopisto ei hyväksy minkäänlaista rotuun uskontoon tai sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää”. Asia on juuri ja tasan näin yksinkertainen. Toimivassa yhteisössä ei voida hyväksyä minkäänlaista rotuun uskontoon tai sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää piste. Ei siitä oikeesti tarvitse puhua sen enempää. Mutta mutta joopa joo.. näköjään täytyy. Joo no ei oo jenkit onnistuneet tässä kauheen hyvin. Siellä värilliset asuu keskimäärin eri asuinalueilla kun valkoiset ja muuta. Paras kaverini Alex oli huippu tyyppi ja super hyvä maalari. Jimi Hendrixin näkönen janteri. Kerran mentiin Alexin kanssa mustien bileisiin joissa olin ainoa valkoinen. 



Tyttökaverini oli juutalainen. Normimeinikiä. Eipä tullut edes mieleen, että joskus voisin asua maassa jossa nämä asiat eivät ole valtavirtaa. Nolottaa 2016 jestas.  

Nollatoleranssi. Rasismia ei voi hyväksyä missään muodossa piste. Näin se menee oikeest. 


No sitten on tää realismi. On totta, että Venäjä yrittää horjuttaa Euroopan vakautta tukemalla äärioikeistoa ja ohjaamalla väkeä Euroopan rajoille hallitsemattomasti. Se on osa peliä länttä vastaan. Tätäkään ei voi unohtaa. Mutta mites tämä kaikki alkoikaan? 1600 -luvun islam -tulkintaan nojaava Saudi-terroristi porukka hyökkäs USA.aan. USA.n väkivaltaan uskovat vanhoilliset militantit lähtivät kosto & ristiretkelle maallistuneeseen Irakiin (oli muuten väärä maa), koska USA ei voinut hyökätä öljy -liittolaisensa kimppuun ja joku syyllinen piti sitten löytää. (Korjatkaa jos olen väärässä). Ai niin oli siinä se Kuwait -episodi. Tän hässäkän seurauksena sinne jäi se valtatyhjiö jonka otti haltuun Isis. Joka puolestaan hyökkäsi Eurooppaan (väärä maanosa muuten). Ja nyt saamme nauttia tämän farssin jatko -näytelmästä pakolaisten muodossa. Oikeesti eikö kenellekään tullut mieleen tiputtaa niiden pommien sijaan esim. avustuslaatikoita??? Elintarvikkeita ja vaikka sarjiksia jos nyt halutaan viedä länsimaista maailmankuvaa eksoottisiin paikkoihin. Hulluako? Kuulkaa minäpä kerron ketkä täällä on ihan oikeesti hulluja. Kyllä ne on ihan niitä jotka vieläkin uskovat, että tappamalla, viholliskuvilla, sotimalla saadaan ikinä mitään asiaa ratkaistuksi. Että lapsi jonka vanhemmat pommitetaan kuoliaiksi ei ryhdy kostamaan tätä aikuisena. Että väkivallan kierre loppuu aseilla. Ne on niitä oikeesti hulluja. Miettikää hetki millainen paikka tämä maailma olisi jos pommien sijasta olis tiputettu rakkautta? Melkosta hippilöpinää? Ois tullu halvemmaks, eiks ne pommit oo aika kalliita?





Brasseissa ollaan melko onnistuneesti monikulttuurisia. Riossa naamalle lyö semmonen karnevalistinen sekametelisoppa et ei ookkaa. Vaalee enkelikasvomimmi kaulailee tosi ruman mustan kundin kaa. Inkkarin näköset liituraitamiehet bamisee kotkan-nenäsille Cariocoille. Faveloiden tummat kapeekasvoset kundit pälyilee laitettuja pikkutyttöjä. Pullee minihamenainen luo muhun avoimen seksuaalisia katseita. Sit on mulatteja valkosii keltasii ja kaikkii variaatioita. Katulapsii transuja huorii rikkaita köyhii ja todo mundo koko jengi puhuu pehmeellä brassiportugeesillään ku vastanaineet paratiisissa. No kerran mut kyllä ryöstettiin mustien miesten toimesta, että semmonenkin kokemus on plakkarissa.


Erään viidakkoseikkailun jälkeen asuin jonkin aikaa bungalovissa suomalaisten kylässä Penedossa. Kylä on pastori Toivo Uusikallion 1920-luvulla perustama siirtokunta keskellä viidakkoa. Se on erinomainen esimerkki toimivasta monikulttuurisuudesta. Ehkä siistein ja toimivin kylä missä vierailin Brasiliassa. Siellä yhdistyy Suomalainen järjestelmällisyys ja Brasilialainen rentous ja elämänmyönteisyys. Penedo on niin turvallinen, että siitä on tullut Brasilialaisten turistien suosikkikohde. Ihmisiä saapuu lomailemaan Sao Paulosta ja Riosta.

Penedosta lähdin liftaamaan karnevaaleihin, jossa mun piti tavata paikallinen pariskunta johon olin tutustunut Sao Paulossa. Päästyäni perille karnevaali kaupunkiin puhelimeni mykistyi ja alko sataa kaatamalla. Hilluttiin jonkun random -porukan kanssa kaduilla ja kotibileissä. Josain vaiheessa pari isompaa korstoa rupes kyyläämään hiukka kuumottavasti tyyliin paljonkohan hilloo tolta gringolta irtois? Juuri sillä hetkellä mykistynyt puhelimeni heräsi ihmeenä eloon ja kohta istuin kadonneitten kaverieni autossa kohti majapaikkaa. Bailut kestivät kolme päivää putkeen. Siellä sai muuten suudella naisia kadulla poikkeusluvalla karnevaalien kunniaksi. Sain muistaakseni 22 pusua plakkariin. Että semmosta se monikulttuurisuus.